Niin oudolta.. Noh yhden aikaan kävin pissalla ja sen jälkeen pönttöön lorisi jotakin ! Kirkasta nestettä enkä pystynyt lopettamaan valumista. Sitten se loppui ja olin ihan ihmeissäni, sanoin jopa Kristollekkin tyhmä ilme naamalla, että en tiedä oliko se pissaa vai mitä !? Soitin sitten kättärille ja kerroin että näin oli käynyt, viikkoja (neuvolakortin ja menkkojen mukaan) 40+0. Käskivät odottamaan ja seurailemaan kotona tilannetta, jos ei mitään ala tapahtumaan niin kättärille näytille kahdeksalta illalla. Mitään ei siis tosiaankaan ruvennut sen enempää tapahtumaan, kivut pysyivät samassa ja vettäkään ei lorissut lisää.
Siinä sitten kasin jälkeen menin käyrille ja hups keikkaa ! Järkyttävä supistus ja sen mukana lorisemalla lorisi vettä ! Ei ainakaan ollut epäilystä enää, oliko se lapsivettä vai ei ! Siinä sitten makoilin käyrillä loppuun asti housut märkinä :) noustuani sängystä (jossa minut tutkittiin ja jossa käyrät otettiin) vettä lorisi niin että lattiakin oikein lainehti ! Siinä sitten kätilön ja Kriden edessä olin nolona ja sanoin vain tyhmän näkösenä "emmä tälle mitään voi"... Kätilö käski kotiin (VAIKKA VEDET MENI !), ja sanoi että seurailkaa ja tulkaa yhdeksältä aamulla takaisin ja katsotaan mikä tilanne silloin on.
Vesien mentyä minua alkoi supistella aivan järkyttävän paljon ja ne olivat tuskaisia supistuksia ! Hyppäsimme siis autoon ja ajoimme takaisin kotiin, vesiä lorahteli koko ajan vain lisää ja autosta kotiin kävellessäni olivat housut taas ihan märkinä, vaikka sain sairaalasta mukaan isoja siteitä, eivät ne paljon auttaneet :D
Kotona aloimme katsomaan leffaa, siinä toivossa, että alkaisi väsyttämään ja että saisi unta. Supistukset jatkuivat vain kovempina ja pidempinä ja alkoivat tuntumaan ihan sietämättömiltä ! Aloin kellottamaan ja ottamaan aikaa, ja hyvin nopeasti supistukset tulivat 2-5 min välein ja pituudeltaan olivat 40-60 sek. En enään kestänyt sitä tuskaa, joten soitin kättärille synnytysosastolle ja he antoivat luvan tulla paikalle.
Olimme sairaalassa n. 00.10 ja siitä sitten pääsin heti sängylle makoilemaan ja ottamaan ilokaasua. Otin sitä luultavasti väärin, koska minulle tuli siitä vain huono olo, eikä se auttanut mitään. Parin tunnin päästä olin auki vasta 2cm, mutta he antoivat silti epuduraalin, koska supistukset olivat todella karmivia enkä olisi jaksanut niitä ! Epi auttoi melkeempä heti ja sain melkeen untakin, mutten kuitenkaan.. Sitten olin auki n.6 cm ja jatkoin odottelua. Alle tunti tästä, minun teki mieli ponnistaa ! Kätilö sanoi kivun johtuvan supistuksista ja antoi lisää epiduraalia. Tämänkin jälkeen mieleni teki mieli ponnistaa. Kätilö tutki minut ja sanoi , oho, ja olin 10 cm auki ja kertoi että saan luvan ponnistaa . Siinä vaiheessa Kride veteli unia synnytys salin lattialla ja kätilö meni herättämään ja pyysi tuekseni :) siinä sitten ponnistelin puoli-istuvassa asennossa pidellen jaloistani kiinni. Ponnistus vaihe kesti n. 15 min ja väliliha jouduttiin leikkaamaan jotta vauva mahtui ulos. Kride oli hienosti mukana tukemassa ja piti kädestä kiinni ja kehui :) mulla on maailman ihanin mies <3 ja tietysti nyt maailman ihanin beibi. <3
Prinsessa syntyi 22.6.2013, kello 05.57 täydellisenä ! Painoa hänellä oli syntyessään 3240 g ja pituutta 48 cm, päänympärys 35 cm. :)
Kride pesi vauvan ensimmäistä kertaa heti synnytyksen jälkeen ja katsoi vierestä kun vauva puettiin jne. Sitten minä sain hänet viereeni ja aloin imettämään. Fiksu mimmi, tajusi heti mitä pitää tehdä ja on tähän asti ollut kunnon tissitakiainen :) painoa häneltä on lähtenyt n.3 % syntymä painosta, eli todella vähän. Paino saa tippua n.7-10 % . Ja alkaa siitä sitten nousemaan kun maitokin nousee ja kun vauva alkaa syömään kunnolla ja tasasin väli ajoin.
Nyt me jatketaan beibin kanssa tissittelyä ja ilmoitellaan :) ps. Huomenna päästään kotiin <3
.jpeg)
.jpeg)
.jpeg)
