keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Valokuvakisa ja Vauva-lehti !

Käykääpäs äänestämässä minun ja Altsun kuvaa lähitapiolan valokuvakisassa. KIITOS :)
Minusta on myös juttu Vauva-lehdessä, joten käykääpäs ostamassa tämä heinäkuun lehti :)



Kuva on tämä:


tiistai 23. heinäkuuta 2013

1 kk :)

Eilen Altsu täytti tasan kuukauden, ja sen kunniaksi oli neuvola käynti. Neuvola tädin merkinnät neuvolakorttiin: "Kasvaa ja kehittyy hienosti. Suloinen tyttö. Hymyjä tulee 
jo." :) Altsun mitat  nyt: 4050 grammaa (3240), 54cm (48) ja päänympärys 37,3cm (35) (suluissa syntymämitat). Pikkuneiti on maailman ihanin, oon niin rakastunut <3 Altsu on treenaillut paljon päännostamista lattialla ja nostaa sitä jo hienosti, kääntyminenkin melkein onnistuu ! Me ollaan tehty vaikka mitä kivaa, koko perheen kesken ja sitten Altsun kanssa kahestaankin. Nyt viime viikonloppuna käytiin koko perhe Kriden sukulaisten kanssa mökkibileissä. Siellä pikkunen viihtyi hyvin, hengaili mukana ja sitten suurimman osan ajasta tietenkin nukkui ;) Oli kyllä tosi kivaa. Sitten viime viikolla käytiin Altsun kanssa vauvamiittingissä espoossa, paikalla oli yhteensä 11 vauvaa. Olemme myös Kriden kanssa viettäneet kahden keskistä aikaa, sunnuntaina veimme prinsessan mummille hoitoon ja menimme syömään ja shoppailemaan. Kahden keskistä aikaa kun on arkena vaikea saada.. nyt sitä tosiaan osaa arvostaa ihan eritavalla kuin ennen. Tottakai on ihanaa olla vauvan kanssa, mutta hetki ilman pikkusta on sitä jotakin ja sitten on taas todella ihanaa hengailla vauvan kanssa.

Altsu sai isovanhemmilta leikkimaton :) Leikkimaton tarkoitus on vielä vähän hakusessa ;p

Käsi kädessä <3

KÄYKÄÄ ÄÄNESTÄMÄSSÄ MINUN JA ALTSUN KUVAA LÄHITAPIOLAN FACEBOOK SIVUN KILPAILUSSA 

VALOKUVA KILPAILU

kuva on tämä 




tiistai 16. heinäkuuta 2013

Ajatuksia ja suunnitteluja

Meillä on nyt suunnitteilla vauvan ristiäiset, vähän myöhässä joo.. En ymmärrä miten me ollaan Kriden kanssa molemmat näin aikaan saamattomia ! Kirkko pitäisi varata ja seurakunta tila jonne mahtuisi vieraat. Vieras listakin on vielä vähän hakusessa, minun puolelta. Tottakai haluaisin kutsua kaikki, mutta saadaanko me edes sitä tilaa missä juhlat pidettäisiin..kaikki on vähän hakusessa. Meidän on pitänyt mennä paikan päälle varaamaan kirkkoa ja sitä tilaa, mutta joko Kride on ollut niin myöhään töissä, ettei olla keretty, tai sitte on ollut muuten vaan niin väsynyt..kaikkeen.. Huomenna me mennään ! Vannon sen, pakko ! Eihän ne ristiäiset tosiaan itekseenkään järkkäydy, pitäisi vaan tajuta se. Hirvee stressi... Kummit on sentään valittu jo aikoja sitten, niitä tulee neljä. :) Sitten minulla pitäisi olla jokin mekko sinne, entäpä sitten syömiset ja juomiset !? HELP ! 

Kaikkea tätä stressiä ja vauva-arkea ahdistaa lisäksi meidän parisuhde.. Siis meillä menee hyvin, ei siinä mitään. Mutta minua ahdistaa tämä yksinäisyys ja se, että tuntuu, kuin olisin yksin tässä parisuhteessa, ihan kuin yksin yrittäisin pitää tätä suhdetta hyvänä ja panostaa tähän. Tarvitsisin vierelleni miestä, joka tukisi minua, antaisi hellyyttä ja yrittäisi tosissaan panostaa meihin.. Vauvan tulon jälkeen on tuntunut siltä, että tässä sitä eletään normaalia perhe arkea, eikä huomioida minua tai panosteta parisuhteeseen ollenkaan.. Tottakai vauvan tulo muuttaa elämää, mutta silti. Parisuhteessa voi pitää "liekin" ja intohimon ja kaiken mahdollisen "hengissä" vain sillä, että YHDESSÄ panostetaan ja tuetaan toisiamme. Tämä siis on vain minun tuntemukseni tästä nyky tilanteesta. Voi olla, että minulla on liikaa aikaa täällä kotona neljän seinän sisällä miettiä kaikenlaista..ja odottaa vain sitä, että pääsisin mieheni viereen <3 ja että hänen aloitteestaan saisin hellyyttä ja läheisyyttä jne :)
Onhan tässä tullu loukattua molemminpuolin toisiamme..välillä aika pahastikkin, mutta haluan suhteemme kestävän aina ja ikuisesti, myös vauvankin takia, ja myös sen, että rakastan vain ja ainostaan Krideä <3 Meidän molempien pitäisi olla kärsivällisempiä eikä loukata tai suuttua toisillemme kaikesta pienestä. Tottakai kun toista loukkaa, se kalvaa itsetuntoa ja ne sanat ja asiat jäävät päähän kummittelemaan.. Olen lukenut jostain, että sellaiset parit ovat onnellisempia ja pärjäävät paremmin, jossa kummatkin osa puolet osaavat nielaista sanansa ennenkuin laukovat niitä kumppanilleen. Kukaan ei ikinä ole 100 prosenttisesti tyytyväinen kumppaninsa piirteisiin ja puoliin, mutta niiden kanssa täytyy oppia elämään ja suuttuessaan täytyy tosiaan yrittää nielaista kaikki pahat sanat ja pitää malttinsa ettei raivostu kaikesta. Joskus normaalit keskutelutkin muuttuu riidoiksi, niissä tilanteissa olisi hyvä, ettei pinna pala kokonaan, vaan että asia saataisiin puhuttua, jos ei, niin tässä tilanteessa olisi ehkä hyvä sitten pitää "aikalisä", eli olla yksin vaikka 10 minuuttia, ja yrittää sen jälkeen uudestaan keskutelua.. Itse vihaan sitä, että riidasta lähdetään pois, mutta se tosiaan voi olla ainut mahdollisuus pahassa tilanteessa. Riidat ja erimielisyydet kuuluvat avioliittoon, mutta kummankin osapuolen täytyy osata pyytää anteeksi, vaikka asia olisi kuinka pieni tai iso, silti. Anteeksi pyynnön jälkeen olisi hyvä keskustella asiasta, josta toinen on loukkaantunut tai suuttunut, että asia saadaan käsiteltyä. 

Elikkä siis tälläisiä pohdiskeluja tänään.. :D 

torstai 11. heinäkuuta 2013

Aika lentää !

Pyydän ensimmäisenä anteeksi pitkää hiljaiseloa ! Aikani ei yksinkertaisesti ole riittänyt blogin kirjoittamiseen. Silloin kun vauva nukkuun, olen itsekkin vain levännyt tai touhunnut koti hommia. Synnytyksestä on nyt vajaa 3 viikkoa, hui ! Aika tuntuu tosiaan vain lentävän. Aamulla herätään ja yhtäkkiä huomaa, että onkin ilta. Päivät menee imettäessä, nukkuessa ja vauvan kanssa touhuillessa :) Ensimmäiset kaksi viikkoa Kride oli isyysvapaalla ja yhdessä tutustuttiin Altsuun ja vauva-arkeen. Oli siinä alussa kyllä ihan äimänkäkenä, että mitä tapahtuu ja se, että meille oikeasti tuli vauva !! Vieläkin meinaa tulla kyyneleet silmiin, kun vain ajattelen, miten ihana, terve ja rakas pikku prinsessa meillä onkaan <3 Heti kun sain vauvan syliin, äidin vaistot ja äitihormoonit nousi pintaan, tätä tunnetta ei voi edes sanoin selittää, tää on jotain aivan uskomatonta ! <3 


Me ollaan keretty käymään jo sukulaisilla kyläilemässä ja kaikki on niin rakastuneita tähän pikkuseen :) Kriden ukki, eli Altsun isoisoisä oli todella otettu, kun kävimme hänen luonaan vauvaa näyttämässä. Olisi ihanaa jos hän näkisi myös seuraavankin lapsemme, sitten parin vuoden päästä toivon mukaan ;) Myös muut Kriden sukulaiset ovat ihan sekaisin pienestä, Altsun isovanhemmat varsinkin. Kriden äiti on käynyt muutaman kerran jo pikkuista hoitamassa (ihan in lööv vauvaan), että me ollaan päästy liikkumaan täältä neljän seinän sisältä pois. Myös minun äitini onnea ei voi sanoin kuvata (pitää olla tarkkana, ettei hän/tai kukaan kaappaa vauvaa mukaansa :p). Isäni on nähnyt Altsun alle viikon ikäisenä, hänellä meinasi ilonkyyneleet tulla kun vauvan näki. Kuka voisikaan olla rakastumatta näin ihanaan pikku apinaan <3


Olemma käyneet vaunuilemassa, vieressämme on hyvin metsää, ja hyvä kuntopolku, jossa on rauhallista vauvan kanssa käydä ulkoilemassa. Olemme käyneet beibin kanssa yhdessä suihkussa nyt, kun Kride meni vapaiden jälkeen takaisin töihin. Helppoa kuin mikä, kun on näin ihanan kiltti vauva, joka ei itke turhista ! Pelkästään silloin itkee, kun haluaa tissiä tai huomiota. Mutta on oikeasti todella helppo vauva, verrattuna siihen, mitä on jostain lukenut, kuullut tai nähnyt. Välillä meinaa mennä vain hermot, jos haluaisi koko aika tissiä, varsinkin yöllä. Mutta esimerkiksi viime yö meni hyvin, kun vauva nukkui jopa neljä tuntia putkeen ! Sain minäkin nukuttua edes vähän :) Altsu ainakin vielä nukkuu meidän kanssa perhepedissä. Viikonloppuna olisi tarkoitus tutustuttaa omaan koppaan, jos hän tottuisi nukkumaan yksin. Perhepedissä on vaan se hyvä puoli, että yöllä, kun vauvalla on nälkä, on helppoa vain tunkea tissi suuhun ja jatkaa unia :D Mutta kyllä hänet täytyy totuttaa omaan koppaan, jotta hän oppisi nukkumaan itsekseenkin (tulevaisuutta ajatellen myös olisi hyvä). 


Neuvolassakin ollaan keretty tässä häslingin keskellä käymään. Ensimmäisellä kerralla neuvolatäti tuli käymään kotona, 27.6 vauva oli silloin viiden päivän ikäinen. Paino silloin 3220 grammaa (syntymäpaino 3240). Olisi saavutettu syntymäpaino, mutta ennen punnitusta tuli kahdet kakat ja pissat. Neuvolatädin havainnot/arviot "Suloinen vauva. Rintamaitoa saa tiheästi ja paino noussut hienosti". Seuraavalla neuvolakäynnillä kävimme neuvolassa paikan päällä. 2.7 vauva oli kymmenen päivän ikäinen. Paino 3445 grammaa, 52,2 cm (syntymämitta 48cm) ja päänympärys 36cm (syntymämitta 35cm). Meidän pikkuinen kasvaa todella hienosti :)